Käännekohta

Kansainvälinen New Performance Turku Biennale järjestetään Turussa 2.-7.9.2025 ja tapahtumassa nähdään teokset 25 taiteilijalta. Biennaalin teema Käännekohta tarkastelee muutosta, ruumiillisuutta ja selviytymistä maailmassa, jota määrittävät ympäristösuru, yhteiskunnalliset kriisit ja muuttuvat identiteetit.

Biennaalin ohjelmisto on harjoitus ajan ymmärtämiseksi – ajan, jossa elämme keskellä ennennäkemätöntä käännekohtaa, hetkeä, joka on samanaikaisesti hämmentävä, epävarma ja täynnä mahdollisuuksia. Taiteilijat astuvat tälle siirtymän kynnykselle ja jakavat omia tapojaan navigoida muuttuvassa todellisuudessa erilaisten nykyrituaalien muodoissa. He esittävät tekoja, jotka tarkastelevat aikamme jännitteitä ja avaavat yllättäviä yhteyksiä, joiden avulla voimme hahmottaa paikkaamme maailmassa.

Performanssit rakentuvat rituaaleina, protesteina ja intiimeinä läsnäolon hetkinä. Ne haastavat meidät kohtaamaan kriisit, joita emme pelkästään seuraa sivusta, vaan joissa olemme väistämättä osallisina. Ne kutsuvat meitä pysähtymään ja osallistumaan sekä avaamaan tilaa kysymyksille: Miten olemme mukana? Keitä me olemme tässä käännekohdassa? Olemmeko matkalla kohti uutta utopiaa vai kulminaatiopistettä, josta ei ole paluuta? Miten selviämme ja pidämme huolta itsestämme ja toisistamme, kun valtasuhteet horjuvat? Voiko historia tarjota suuntaa? Ja miten yhteiskunta ottaa vastaan väistämättömät muutokset? 

Biennaalin ohjelmisto jakautuu useaan teemakokonaisuuteen, joita ovat ekologinen murros, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja valta, muuttuvat identiteetit ja ruumiillisuus, teknologia ja spekulatiiviset tulevaisuudet sekä nykyrituaalit.

Ekologinen murros

Teokset käsittelevät ekologista murrosta ja siihen liittyvää surua, sopeutumista ja toivoa. Niissä tarkastellaan ilmastokatastrofin ja luontokadon vaikutuksia ihmisen tunteisiin ja ruumiilliseen kokemukseen. Osallistuminen, ravitsevuus ja kestävyys muodostavat vastavoimia ympäristösurulle ja -ahdistukselle, samalla kun maadoittunut henkisyys avaa polkuja kohti uusia tulevaisuudenkuvia.

Jelili Atikun (Nigeria) performanssi Ọfẹrẹ’gẹ̀gẹ̀, Let Peace Awake koostuu yorubakansan Ifá-rituaaleista, jotka pyrkivät rauhaan ja mielen parantamiseen. Kaupunkitilassa kulkueena etenevä teos kerää energiaa elämän ylläpitämiseen ja sisäisen tasapainon löytämiseen rikkinäisessä maailmassa. WAUHAUS-kollektiivin Samuli Laineen yhdessä Aliisa Taljan (Suomi) kanssa toteuttama What’s fermenting? -tapahtuma Koroisilla avaa tilan pohtia henkilökohtaisia kokemuksiamme ekologisessa kestävyyskriisissä sekä vahvistamaan yhteyttä itseen, toisiin ja maaperään. Biennaaliin teemoihin virittäydytään edeltävänä viikonloppuna levon ja hiljentymisen keinoin Gabriela Ariana Aldanan (Chile / Suomi) ja Lotta Petronellan (Suomi) kaksiosaisessa työpajassa Ruissalossa ja Nykytaidetila Kutomossa. Työpajassa luodaan yhteyttä luontoon, solumuistiin ja keholliseen tietoon.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja valta

Nousevien autoritaaristen voimien keskellä useat teokset tarkastelevat vallan muotoja, eriarvoisuutta ja poliittista vastarintaa antikolonialistisista näkökulmista. Ne tuovat esiin poliittisen suhteemme menneisyyksiin ja tulevaisuuksiin, sukupolvien välisiin suhteisiin ja kyseenalaistavat nationalismin kertomuksia sekä kolonialismin jälkiä populaarikulttuurissa. Arkistot aktivoituvat, hiljainen protesti saa tilansa ja poliittinen mielikuvitus synnyttää uusia kulttuurisia tarinoita ja häiriöitä vallitseviin rakenteisiin.

Biennaalin ennakkoteoksena 22.–23.8. nähtävä Pilvi Porkolan ja Todellisuuden tutkimuskeskuksen (Suomi) SOHVA – Keskusteluja utopioista tuo yhteiskunnalliset keskustelut osaksi kaupunkitilaa ja sen arkea. Porkola istuu sohvalle yhdessä tutkijan ja aktivistin kanssa keskustelemaan utopioista ja kutsuu ohikulkijoita liittymään seuraan. Turun Kaupunginteatterissa nähdään Miradonna Sirkan (Suomi) hedonistinen ja kaoottinen sirkusesitys Nonstop Paradise, joka purkaa länsimaisen paratiisi-ihanteen ja paljastaa sen taustalla olevat uhraukset, nautinnonhalun ja valkoisen ylivallan. Tehdas Teatterissa Dariusz Fodczukin (Puola) kutsuu 89-vuotiaan äitinsä mukaan tarkastelemaan muuttunutta perhesuhdettaan isän kuoleman jälkeen performanssissa Dialogue with a Son. Taiteen talolla Anabela Veloson (Portugali/Tanska) esittää omaelämäkerrallisen luentoperformanssin Crafting a Nation, jossa hän jäljittää, miten Barcelosin kukosta tuli nationalistisen propagandan väline autoritaarisessa Portugalissa. Myös Taiteen talolla nähtävä Anna Maskavan (Latvia) omaelämäkerrallinen performanssi Milk and Vodka yhdistää huumoria ja yhteiskunnallista pohdintaa kertoessaan kasvamisesta Latvian maaseudulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Emil Santtu Uutun (Suomi) arkistomateriaaleihin pohjautuva teos Ihana tytär Erika Siirtolaisinstituutin arkistossa käsittelee transhistoriaa ja tarkastelee nimeämistä, ableismia ja lähihistorian tutkimuksen eettisiä kysymyksiä.

Muuttuvat identiteetit – muuntunut ruumiillisuus

Käännekohdassa, jossa kehon, identiteetin ja ympäristön välisiä suhteita neuvotellaan, esittelemme teoksia, jotka käsittelevät sukupuolen moninaisuutta, itsearvostusta, queer-feminismiä ja aktivismia. Näissä performansseissa pohditaan, kuinka muisti ja eletty kokemus muovaavat sitä, keitä olemme ja miten asetumme eri tiloihin – kaupunkeihin, maisemiin ja yhteisöihin.

Biennaalin avajaisillassa Turun Kaupunginteatterissa nähdään Edvinas Grinkevičiusin (Liettua) drag-hahmo Querellen teos I Need My Nails Done. Stand up -esityksessä liimataan tekokynsiä ja jaetaan tarinoita LGBTQ+-yhteisöön liittyvästä vihasta ja vastarinnasta. Titanik-galleriassa nähdään Va-Bene Elikem Fiatsin (Ghana) prodiGirl Species: We are the Earth, jossa savi toimii fyysisen muutoksen ja rituaalisen yhteyden välineenä elämän, kuoleman ja uudistumisen syklissä sukupuolinormien tuolla puolen. George Rallis (Kypros/Suomi) esittää Tehdas Teatterissa teoksensa Savánoman, kehollisen rituaalin, jossa liikkeen ja muodonmuutoksen kautta käsitellään kuolemaa, identiteettiä, antikolonialistista vastarintaa ja esivanhempien trauman parantamista. Manillan Jokistudiossa esitettävä Jade Blackstockin (Iso-Britannia) teos Limbs on hitaasti etenevän performanssi, jossa oksien ja melassin kautta tutkitaan surua, rodullistamista, siirtymistä, kuulumisen tunnetta ja kehollista muistia materiaalin ja ajan keinoin. Manillan Viinatehtaalla nähtävä Sara Cowdellin (Uusi-Seelanti) pitkäkestoinen performanssi it’s a CATASTROPHE, kysyy, milloin ihminen hajoaa – ja mitä tapahtuu, kun hän alkaa koota itseään uudelleen. Teos kommentoi parantumisen syklejä henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen rajapinnassa, ja tarkastelee kriittisesti myös hyvinvointiteollisuuden kertomuksia. Sara Wollasch (Tšekki) toteuttaa Aurajoessa teoksensa Lament, myyttisen ja kehollisen kohtaamisen vedenhenki Näkin kanssa. Suomalaisesta ja tšekkiläisestä kansanperinteestä ammentava teos tarkastelee ekologista surua, luonnon vastarintaa ja elämän haurautta.

Teknologia ja spekulatiiviset tulevaisuudet

Ehkä yksi yksi eniten keskustelua herättävistä käännekohdista, jonka keskellä elämme, on teknologisen murroksen mukanaan tuoma kiihtyvä ja arvaamaton muutos. Näissä performansseissa käsitellään tulevaisuutta liikkuen utopian ja dystopian, ahdistuksen ja selviytymiskyvyn, romahduksen ja toivon välillä – kysyen, mitä voimme kuvitella olevan edessäpäin, ja kenen ehdoilla. Uudet teknologiat, tekoäly ja pelimaailmat risteävät performanssitaiteen ruumiillisten perinteiden kanssa.

Leena Kelan (Suomi) performanssi End of Days Turun Kaupunginteatterissa tarkastelee katastrofin aiheuttamaa tuhoa ja siitä selviytymistä. Esityksessä erilajiset neuvonantajat korpista tekoälyyn johdattavat kohti kaikkein sitkeintä selviytyjää: karhukaista. Samassa tilassa Harold Hejazi (Kanada/Suomi) esittää myös nuoremmalle yleisölle sopivan performanssin, jossa yleisö kutsutaan kysymään neuvoa tekoälyoraakelilta tulevaisuudesta. Teoksessa pelimaailman estetiikka yhdistyy leikillisesti suomalaiseen henkisyyteen, luontoon ja harjuskalaan eli harriin. Hanna Ijäksen (Suomi) The Body Harvest, joka esitetään Taiteen talossa, on tarkkaavaisuuden ja kehollisen läsnäolon harjoitus, joka liikkuu todellisuuden ja kuvittelun rajalla. Hän tutkii sirpaleista huomiota ja aistillista yhteyttä äänen ja runollisen kerronnan kautta. Aapo Nikkasen (Suomi/Ranska) osallistava performanssi Netrunner: Joy Machines Nykytaidetila Kutomolla perustuu hypnoosiin ja moniaistiseen kokemukseen. Yleisö kohtaa koneen, joka luo onnellisuutta napinpainalluksella. Teos kysyy, miten teknologia muokkaa tietoisuuttamme, hyvinvointiamme ja käsityksiämme onnesta.

Nykyrituaalit

Arki – tavanomainen, ohikiitävä, mutta jatkuvasti ohikiitävä nykyhetki – on tila, jossa jäsennämme maailmaa ja luomme yhteyksiä. Monet biennaalin teoksista tarjoavat raikkaan näkökulman tähän käännekohtaan. Yhdistämällä mystiikkaa, tarinankerrontaa ja arkisia esineitä ne tutkivat tunteita ja läsnäoloa, koskettaen samalla yksinäisyyttä, kohtaamisia ja ihmisen kokoisia leikillisiä eleitä.

Sibeliusmuseossa nähtävä Parsa Kamekhoshin (Iran/Suomi) Calling Piece on henkilökohtainen, mutta universaali tutkielma äänestä, läsnäolosta ja tunneperäisestä muistista. Äitien kutsuhuudoissa lapsilleen kantautuvat merkitykset, jotka ulottuvat sanojen tuolle puolen. Turun pääkirjastolla Marco Guagnellin (Meksiko/Yhdysvallat) käyttää teoksessaan Living Architectures päälle puettavia, kehoa laajentavia arkkitehtonisia muotoja tutkiakseen kehon, vaatetuksen ja rakennetun ympäristön suhdetta. Paikkasidonnainen performanssi kutsuu katsojat huomaamaan, kuinka kehomme ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kaupunkitilan ja sen arkipäiväisten rakenteiden kanssa.

Manillan Viinatehtaalla esitettävä Gaëtan Rusquetin (Belgia) ja hänen työryhmänsä yhteisteos The Rivers Chasing Us on meditatiivinen ryhmäperformanssi, joka tutkii kehon ja ympäristön välistä yhteyttä ja resonanssia.Ääni ja liike paljastavat tilan hiljaisen läsnäolon ja kosketuksen moninaisuuden. Samassa tilassa nähdään myös kolme muuta teosta.
Marita Bullmannin (Saksa) Untitled on kehollinen tutkimus muodon, tekstuurin ja aistimellisuuden parissa. Hän työskentelee erilaisten ympäristöjen arkisten materiaalien kanssa, paljastaen niihin kätkeytyviä jälkiä ja jännitteitä. Stvn girardin (Kanada) Swallow the Sun on valon, katoamisen ja kehollisuuden suhdetta tarkasteleva performanssi, joka leikittelee läsnäolon ja poissaolon jännitteellä sekä kunnioittaa menneiden performanssitaiteilijoiden teosten kaikuja. Jamie Lewis-Hadleyn (Iso-Britannia) We Will Outlive the Blood You Bleed käsittelee verta symbolina yhteydelle, hauraudelle ja universaalille ihmisyydelle. Veren vuodattamisen myötä teos muodostuu voimakkaaksi epätasa-arvon vastaiseksi protestiksi ja kutsuksi myötätuntoon, yhteyteen ja toivoon jakautuneessa maailmassa. 

NPT Biennale Elokuvaohjelmisto

Vaikka performanssi on läsnäolon taidetta ja perustuu katoavaisuudelle, se on samalla taidemuoto, joka elää jatkuvassa ja monisyisessä jännitteessä oman dokumentaationsa ja historiansa kanssa. Tässä ajallisessa ristiriidassa on paljon ymmärrettävää ja koettavaa – erityisesti siinä, kuinka keskeiset performanssitaiteilijat ovat kehittäneet syväluotaavaa ja vaikuttavaa taiteellista työskentelyä läpi elämänsä. Biennaalin elokuvaohjelmisto Kino Killassa esittelee valikoiman teoksia, jotka tutkivat muistia, ruumiillisuutta ja poliittista vastarintaa. Ne tarjoavat uusia tapoja lähestyä katoavaa, arkistoitua ja kuviteltua. Sarjassa nähdään elokuvat This Is Not a Dream (Iso-Britannia), Threads of Time: Esther Ferrer (Espanja), The Mystery of Live – An Art Apart: Gustaf Broms (Ruotsi), Spectacle: A Portrait of Stuart Sherman (Yhdysvallat) ja Simple Gestures: Janusz Bałdyga (Puola).

Yleisölähettiläät

Performanssitaiteen ja yhteiskunnan väliseen tilaan ei välttämättä usein kiinnitetä huomiota, vaikka se on alue, jota meidän tulisi tutkia enemmän – se on yllätysten, jakamisen ja yhteisen ilon tila. Keväällä 2025 toimintansa aloittavat Yleisölähettiläät on monimuotoinen ryhmä turkulaisia taiteen ystäviä, jotka uskaltavat tutkia, mitä kokeellinen ja epätavanomainen taide voi tarjota kaikille yhteiskunnassa – taustasta tai ammatista riippumatta. He ovat sitoutuneita edistämään taiteen saavutettavuutta moninaisille yleisöille ja haluavat samalla oppia, mitä eri paikallisyhteisöillä on sanottavanaan taiteesta. Miten he itse haluaisivat osallistua taidekeskusteluun ja millaisia kohtaamisia taiteen äärellä he itse haluaisivat luoda? Yleisölähettiläiden rooli biennaalissa liittyy ennen kaikkea yhteyden ja osallistumisen mahdollistamiseen juuri näissä haastavissa hetkissä, jossa taide tarvitsee yhteiskunnan täyden huomion – ja sen tuen olemassaolonsa turvaamiseksi.

Yhteistyöt

New Performance Turku Biennalea ei olisi mahdollista toteuttaa ilman laajaa ja asiantuntevaa yhteistyökumppaneiden verkostoa. Biennaali levittäytyy taidetiloihin ja julkisiin tiloihin eri puolille Turkua, ja sen ohjelmisto rakentuu monin osin yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille – teidän panoksenne on ollut korvaamaton tapahtuman toteuttamisessa.

FRESH START Nordic / Baltic -ohjelma, joka toteutetaan yhteistyössä Live Art for Kids -festivaalin (Kööpenhamina) ja Starptelpa-festivaalin (Riika) kanssa, esittelee uransa alkuvaiheessa olevia performanssitaiteilijoita. Residenssiyhteistyö Studio ALTAn ja Meet Factoryn kanssa on mahdollistanut suomalais-tšekkiläisen taiteilijavaihdon. 

Paikallisia yhteistyökumppaneita ja esityspaikkoja ovat Manillan kulttuuritehdas, Tehdas Teatteri, Nykytaidetila Kutomo, Turun Kaupunginteatteri, Titanik-galleria, Turun Taiteen talo, Sibelius-museo, Turun pääkirjasto ja Elävän kulttuurin Koroinen ry. Yleisölähettiläiden koulutuksessa on edellä mainittujen lisäksi yhteistyötahoina Turun Taidemuseo, WAM, Aura of Puppets ja Aurinkobaletti. Biennaalia rahoittavat Turun kaupunki, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto, Pohjoismainen kulttuuripiste, Pro Manillasäätiö, Läntinen tanssin aluekeskus, Turun Teatterisäätiö, Svenska Kulturfonden, Martha ja Albin Löfgrenin kulttuurirahasto sekä Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. NPT Biennale tekee korkeakouluyhteistyötä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun LAPS-koulutusohjelman ja Turun Taideakatemian kanssa.

Käännekohdassa, yhdessä

New Performance Turku Biennale kutsuu pysähtymään käännekohtaan muutoksen äärelle ja kokemaan, aistimaan ja ajattelemaan yhdessä. Performanssien, keskustelujen, juhlien ja erilaisten kohtaamisten myötä biennaali luo tilaa, jossa voimme kohdata muutosta yhdessä, jossa aika hetkellisesti muuttaa muotoaan ja uusia yhteyksiä voi muodostua.

Vaikka meillä ei ehkä ole vastauksia kaikkiin meitä kohtaaviin polttaviin kysymyksiin, tarjoamme tilan kysymiselle, ihmettelylle ja yhdessä olemiselle – käännekohdassa kohti tulevaa.

Lämpimästi tervetuloa!

Leena Kela & Maria Villa