May-Britt Öhman & Eva Charlotta Helsdotter: Ei taikatemppuja / Epävihreää tuulivoimaa – Saamelaisia ja tieteellisiä näkökulmia fossiilisille ja ympäristöä tuhoavalle suunnittelulle
Torstaina 7.9. klo 14-16:30 Esitykseen on bussikuljetus joka lähtee klo 14:00, Turun taideakatemia, Linnankatu 54-60. Retken kesto n. 2-2,5h Esitykseen osallistuminen edellyttää ennakkopaikan varaamista. Varaukset täältä. Saapumis- ja saavutettavuustiedot päivitetään sivun alalaitaan
Taikatemppuja ei ole olemassa. Käynnissä oleva, niin kutsuttu “vihreä siirtymä” on todellisuudessa ympäristöä tuhoavaa, fossiilisesta energiasta riippuvaista ja lisäksi aggressiivisen kolonialistista. May-Britt Öhman ja Eva Charlotta Heinsdotter keskustelevat ympäristötahojen, hallitusten ja suuryhtiöiden laajasti hehkuttamasta tuulivoimasta, osana ja ratkaisukeinona “vihreän siirtymän” toteuttamiseen. Todellisuudessa tuulivoimalat tarvitsevat massiivisia määriä resursseja ja materiaalia: harvinaisia maametalleja, kalkkikiveä, rautaa, eli kaivostoimintaa vaativia raaka-aineita. Viimeisimpien tutkimusten (A. Solberg, B-E. Rimereit and J. E. Weinbach, 2021) mukaan tuulivoimaloiden siipien reunojen eroosio levittää hormonitoimintaa ja hedelmällisyyttä haittaavia mikro- ja nanomuovia (Bisphenol A), saastuttaen pintavesiä ja vaikuttaen pitkällä aikavälillä myös pohjavesiin.
Tuulivoimapuistot vaativat laajoja alueita. Erityisesti tiuhaan asutuilla alueilla on poliittisesti haastavaa löytää sijoituspaikkoja. Siksi erityisesti Ruotsissa ja Norjassa tuulivoimaa on sijoitettu saamelaisten asuttamille alueille, joissa saamelaisten oikeutta alkuperäisasukkaiden maahan ja veteen ei ole toistaiseksi tunnustettu.
May-Britt Öhman on ympäristöhistorian dosentti ja tohtori teknologian historiasta. Öhman johtaa tutkimusprojektia “Dálkke: Indigenous Climate Change Studies”, jota rahoittaa Swedish National Research Program on Climate Change (FORMAS Dnr 2017-01923, 2019-0197, 2021-01723) ja toimii tutkijana Uppsalan yliopiston Centre for Multidisciplinary Studies on Racism, CEMFOR-tutkimuskeskuksessa. Hän on luulajansaamelainen, jolla on myös tornionlaaksolaista alkuperää. Hän toimii Same Ätnamin (National Sámi Association) asettamana asiantuntijana poronhoitoalueiden komiteassa (Committee on Reindeer Lands – Renmarkskommittén (N 2021:02) 2022—2025). Öhman on työskennellyt viimeiset kaksi vuosikymmentä alkuperäiskansojen ja ilmastonmuutoksen tutkimuksen parissa erilaisten julkaisujen, tapaamisten ja verkostojen välityksellä. Tutkimustyössä keskeistä on alkuperäiskansojen kokemukset, näkökulmat ja olemassaoleva tieto.
Eva Charlotta Helsdotter on tohtori Land and Water Resources Management -tutkimusalueelta ja vesiturvallisuuden alan dosentti. Hän on maahan ja veteen liittyvän tutkimuksen yksi keskeisimpiä asiantuntijoita, ja työskennellyt mm. Boliviassa, Nicaraguassa, Keniassa ja Tansaniassa erilaisten ympäristöön ja kestävyyteen liittyvien hankkeiden parissa. Vuodesta 2009 lähtien hän on ollut mukana useissa Ruotsin alueella sijaitsevien saamelaisalueita käsittelevissä tutkimusprojekteissa. Helsdotter on tutkija Uppsalan yliopiston CEMFOR-keskuksessa ja osana Dálkke: Indigenous Climate Change Studies -tutkimusryhmää.
Öhman ja Helsdotter ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2009 lähtien. He ovat toteuttaneet yhdessä elokuvantekijä Petri Storlöparen kanssa elokuvat Talvivaaran kaivoskatastrofista: The Talvivaara mine – Water consequences, ja elokuvan Ungreen windpower: Sámi Indigenous and scientific perspectives on fossil dependent and environmentally destructive designs, vuonna 2021. Muut elokuvat ovat löydettävissä “Dálkke: Indigenous Climate Change Studies” -tutkimusryhmän Youtube-kanavalta.
Öhmanin ja Helsdotterin tutkimusta tukee FORMAS, Dnr 2019-0197, Swedish National Research Program on Climate Change, sekä FORMAS Dnr 2021-01723, Dálkke: Indigenous Climate Change Studies, Uppsalan yliopiston Centre for Multidisciplinary Studies on Racism (CEMFOR) -keskuksessa.