NEW PERFORMANCE TURKU FESTIVAL
30.9.-4.10.2015

Joshua Sofaer (UK): Embarrassment: A bare-buttocked lecture
Lynn Lu (SIN/UK)
French & Mottershead (UK): Afterlife (Woodland)
Annika Tudeer (FI): Annika does Swanlake
Antti Laitinen (FI): Armour
Antti-Juhani Manninen (FI): Limp I & II
Marcio Carvalho (PT/GE): A Meeting in Turku in 2015
Anaïs Héraud (GE): Ritounelle
Kurt Johannessen (NO):
Leena Kela (FI)
Ray Langenbach (USA): Habeas Corpus
ieke Trinks (NL): The Variety Show
Showcase Turku: MSL (FI), Videokaffe (FI/GE/USA), Maija Reeta Raumanni (FI), Venla Luoma & Armas Suomi(FI), Jonimatti Joutsijärvi (FI)
Nadija Mustapic & Toni Mestrovicin: A Waiting Room for People, Machines and the City
Performance Voyage V: Domestic

Vuoden 2015 festivaali oli teostensa osalta kenties laajin kokonaisuus festivaalin nelivuotisessa historiassa. Ydinteemoiksi tapahtumassa nousivat keskustelu ja poliittisuus. Myös tiedeyhteistyö oli laajasti edustettuna Floating Platforms -suurhankkeen kautta. Festivaalilla nähtiin useita yhteiskunnallisesti kantaaottavia teoksia, jotka kommentoivat ja toivat uusia näkökulmia pinnalla oleviin poliittisiin kysymyksiin. New Performance Turku Festival olikin vuonna 2015 paitsi yhteiskunnallisesti ajankohtainen myös monin eri tavoin keskusteleva festivaali.

Festivaalin ohjelma sisälsi performanssitaidetta eri näkökulmista avaavia keskustelutilaisuuksia ja seminaareja. Esitysten jälkeen käydyt avoimet yleisökeskustelut taas mahdollistivat katsojille keskustelun omista kokemuksistaan yhdessä muiden katsojien ja taiteilijoiden kanssa. Festivaalilla esiintyi yhteensä 19 kotimaista ja ulkomaista taiteilijaa ja taiteilijaryhmää.

Esityspaikkoina toimivat Nykytaidetila Kutomo, TEHDAS Teatteri, Titanik-galleria, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turun kaupunginkirjasto, Manillan Vanha Viinatehdas, Panimoravintola Koulu sekä Turun kaupunkitila. Festivaalin julkisiin tiloihin sijoittuvat esitykset sekä Floating Platforms -osion esitykset olivat maksuttomia. Vuoden 2015 festivaalia rahoittivat Taiteen edistämiskeskus, Koneen Säätiö, Turun kaupunki sekä Svenska kulturfonden.

Festivaali tavoitti yhteensä yli 2000 katsojaa ja osallistujaa. Tiivis, jatkuva yhteistyö paikallisten korkeakoulujen, Turun yliopiston ja Turun AMK:n Taideakatemian sekä Turun klassillisen lukion ilmaisulinjan kanssa ylläpiti festivaalin laajaa, alan opiskelijoista koostuvaa yleisöpohjaa.

Festivaaliavajaisten yhteydessä nähtiin ensimmäistä kertaa Showcase Turku -osio, joka esitteli paikallisia performanssi- ja esitystaiteen tekijöitä. Avajaisissa nähtiin teokset Maija Reeta Raumannilta, Jonimatti Joutsijärveltä, Videokaffe-kollektiivilta, Venla Luomalta ja Armas Suomelta sekä MSL-ryhmältä. Festivaali piti sisällään edellisten vuosien tapaan myös iltaklubit, joissa oli performanssien ohella tarjolla DJ:n soittamaa musiikkia, baarin antimia sekä mahdollisuus viettää aikaa muiden festivaalivieraiden ja taiteilijoiden kanssa rennossa ilmapiirissä. Vuonna 2015 iltaklubit toteutettiin TEHDAS Teatterilla Antti-Juhani Mannisen kahden illan mittaisena teoskokonaisuutena.

Festivaali keräsi kiitosta monipuolisesta ja tunteita herättävästä ohjelmistosta. Esityksiä nähtiin performanssitaiteen lisäksi niin kuvataiteen, tanssin kuin teatterinkin aloilta tulevilta tekijöiltä, unohtamatta Floating Platforms -hankkeen myötä mukana olleita tieteenaloja assyriologiaa, kognitiivista neurotiedettä ja kansainvälistä politiikkaa.

FLOATING PLATFORMS

Floating Platforms on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama yksivuotinen hanke, joka tutkii performanssitaiteen ja tutkimuksen välisiä kohtaamisia ja tiedon tuottamista. Hankkeen toisena partnerina oli New Performance Turku Festivalin lisäksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin sekä Åbo Akademin säätiön alaisena järjestettävä kansainvälinen tieteen ja taiteen välinen Aboagora-symposium. Kummankin tapahtuman tavoitteena on suunnata kohti taiteiden ja tieteiden välistä vuoropuhelua: New Performance Turku Festival taiteen ja Aboagora tieteen lähtökohdista. Vaikka hanke nivoutuikin hakijapartnereiden omiin tapahtumiin, oli hanke oma, itsenäinen kokonaisuutensa, jonka tavoitteena oli tuottaa malleja uusille toimintamuodoille. Kumpikin hankepartneri on omilla tahoillaan lähestynyt kysymystä taiteen- ja tieteenrajojen ylittämisestä, mutta yhteistyössä toteutettava hanke mahdollisti molemmat osaamisalat ylittävän tiedon tuottamisen ja tuloksien laajemman hyödyntämisen.

Performanssitaide toimi hankkeessa liikkuvana alustana, joka mahdollistaa monenlaiset lähestymistavat. Hanke myös vahvisti performanssitaiteen alueellista ja kansallista asemaa ja näkyvyyttä. Lisäksi hanke laajensi suomalaisen performanssitaiteen näkyvyyttä ja asemaa kansainvälisellä nykytaiteen kentällä. Yhteishanke toimi alustana ja foorumina taiteen ja tieteen vuoropuhelua synnyttävien toimintamuotojen löytämiseksi. Oleellista oli pureutua taiteen ja tieteen väliseen vuoropuheluun laajempien kysymysten tasolla, ei vain performanssifestivaalin ja akateemisen symposiumin välillä.

Taiteilija-tutkija -työparit työskentelivät residenssijaksoilla tutkien omia ja työpariensa työskentelyn tapoja ja muotoja. Residenssijakson päätteeksi työpari toteutti yhteisen work- in-progress -esityksen, joka piti sisällään taiteellisen luovan prosessin ja tieteellisen tiedon jakamisen. Hankkeessa käytimme sanaa esitys kuvaamaan näitä työparien yhteistuotoksia, vaikka lopullinen muoto vaihteli prosessista toiseen.

Projektin ydintyöryhmään kuuluivat New Performance Turku Festivalin taiteelliset johtajat Leena Kela ja Christopher Hewitt, sekä Aboagora-symposiumin toimikunnan jäsenet Hannu Salmi, Ruth Illman, Asko Nivala ja Anna Haapalainen. Lisäksi hankkeessa työskenteli tuottaja Anni Välimäki, mentori, työparien dialogipari ja analyysin tuottaja Mari Krappala sekä tiedottaja Virpi Vairinen. 

Työpareiksi elokuun residenssijaksolle 30.7.-13.8.2015 valittiin Juha Valkeapää (ääni- ja performanssitaiteilija) ja Riitta Rainio (ääniarkeologi, Helsingin yliopisto), Leena Kela (performanssitaiteilija) ja Kaisa Henttunen (kosmologi, Turun yliopisto), sekä Kurt Johannessen (performanssitaiteilija, Norja) ja Mia Rönkä (biologi, Turun yliopisto).

Juha Valkeapää ja Riitta Rainio toteuttivat työskentelynsä tuloksena Luutarhan, kivikautisen kolmiosaisen ääni-installaation 11.8. Turun Vanhan Suurtorin kellariin. Leena Kelan ja Kaisa Henttusen työskentelyjakson tulos nähtiin Vartiovuoren Tähtitornissa 12.8.2015. Dark Energy Kitchen tutki tapoja esittää kosmologisia malleja performanssin kielellä. Teos koostui esine- ja videoinstallaatiosta, performanssista sekä erillisessä tilassa tehdystä valoinstallaatiosta. Mia Röngän ja Kurt Johannessenin Sibelius-museossa 13.8. nähty Blue Inquiry – Sininen tutkimus käsitteli lintujen biologiaa ja ekologista suhdetta.

Syyskuun residenssijaksolla 20.9.-30.9.2015 työskentelivät Joshua Sofaer (performanssitaiteilija, Englanti) ja Mikko Sams (neurotieteilijä, Aalto-yliopisto), Márcio Carvalho (performanssitaiteilija, Portugali/Saksa) ja Eeva Puumala (kansainvälinen politiikka, Tampereen yliopisto) sekä Lynn Lu (Singapore/Englanti) ja Saana Svärd (assyriologia, Helsingin yliopisto).

Lynn Lu ja Saana Svärd tutkivat esityksessään Menetys (29.9.2015, Titanik-galleria) tarinoita henkilökohtaisesta menetyksestä. Teoksessa käytettiin kaupunkilaisilta kerättyjä tarinoita sekä työparin valmistamia saviesineitä. Teokseen liittyi lisäksi videoinstallaatio valmistusprosessista. Márcio Carvalhon ja Eeva Puumalan teos (im)possible (his)stories (30.9.2015, Titanik-galleria) käsitteli turvapaikanhakijoita. Ajankohtainen teema jalkautui myös Turun alueen vastaanottokeskuksiin ja poliisiasemalle. Teokseen sisältyi turvapaikanhakijoilta kerättyjä tarinoita sekä performanssi. Joshua Sofaerin ja Mikko Samsin From My Brain To Yours (30.9.2015, TEHDAS Teatteri) pyrkimyksenä oli tutkia neurologista käsitettä suspension of disbelief ja sitä, miten ihmisen aivot suhtautuvat fiktion ymmärtämiseen. Työpari työskenteli myös Mikko Samsin laboratoriossa Aalto-yliopistossa.

Lähes kaikki hankkeeseen osallistuneet työparit ovat jatkaneet työskentelyään prosessien jälkeen sekä suunnitelleet tulevia yhteisiä projekteja ja jopa monivuotisia tutkimushankkeita. Pidämme tätä hyvin lupaavana merkkinä hankkeen onnistumisesta ja työparien onnistuneesta kuratoinnista. Hankeen tavoitteena ollut tasa-arvoinen tiedon tuottamisen prosessi tuntui suurimmalla osalla toteutuneen. Sekä tutkijat että taiteilijat kuvailivat prosessin tuoneen uusia näkökulmia omaan työskentelyyn. Jotkut osallistujista saivat prosessien kuluessa lisäksi arvokasta lisätietoa omasta tutkimusaiheestaan – metodeilla, joita eivät välttämättä olleet aikaisemmin työskentelyssään tai tutkimuksessaan käyttäneet.

Projektin tuloksia esitteli myös 3.11.2015 järjestetty päätösseminaari, jossa kuultiin alustus projektin mentori Mari Krappalalta sekä avauksia työpariedustajilta (Kurt Johannessen, Eeva Puumala, Márcio Carvalho, Saana Svärd). Lisäksi seminaarissa kuultiin puheenvuorot kansainvälisiltä taide- ja tiedeprojektien kanssa työskennelleiltä Rob La Frenaisilta (Arts Catalyst, Lontoo) sekä neurotutkija Daniel Marguliesilta (Association of Neuroesthetics, Berliini) ja nähtiin keynote-performanssi ja videohaastattelu performanssitaiteilijana ja matemaatikkona toimivalta Irma Optimistilta.

Hankejulkaisu on saatavilla maksuttomana e-julkaisuna osoitteessa http://floatingplatforms.fi/